1. Epistolat ja Evankeliumit.

5 Sunnuntaina paastossa.

Me rukoilemme sinua, kaikkivaltias Jumala! ettäs armollisesti holhoisit sinun seurakuntaas, ja sitä sekä ruumiin että sielun puolesta hallitsisit. Sinun Poikas Jesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta. Amen

Epistola, Hebr. 9: v. 11.

Rakkaat veljet! Kristus on tullut tulevaisten tavarain ylimmäiseksi Papiksi, suuremman ja täydellisemmän majan kautta, joka ei käsillä tehty ole, se on: joka ei näin ole rakettu; 12. Eikä kauristen taikka vasikkain veren kautta, vaan hän on kerran oman verensä kautta mennyt pyhään, ja ijankaikkisen lunastuksen löytänyt. 13. Sillä jos härkäin ja kauristen veri, ja hehkoisen tuhka, priiskoitettu saastaisten päälle, pyhittää lihalliseen puhtauteen: 14. Kuinka paljo enämmin Kristuksen veri, joka itsensä ilman kaiketta viatta, ijankaikkisen Hengen kautta Jumalalle uhrannut on, on puhdistava meidän omantunnon kuolevaisista töistä, elävää Jumalaa palvelemaan? 15. Ja sentähden on hän myös Uuden Testamentin Välimies, että ne, jotka kutsutut ovat, sen luvatun ijankaikkisen perimisen saisivat, että hänen kuolemansa siinä välillä kävi, niiden ylitsekäymisten lunastukseksi, kuin entisen testamentin alla olivat.


O Herra Jumala taivaast', Me kyllä   30.
Herra, kansas perittäväs pääll'   66.
O Herra, sä turvan' ainoa   34.

Evankeliumi, Joh. 8: v. 46.

Silloin sanoi Jesus Juutalaisille: kuka teistä nuhtelee minua synnin tähden? Jos minä sanon teille totuuden, miksi ette usko minua? 47. Joka on Jumalasta, se kuulee Jumalan sanat; sentähden ette kuule, ett'ette Jumalasta ole. 48. Niin vastasivat Juutalaiset, ja sanoivat hänelle: Emmekö me oikein sano, että sinä olet Samarialainen, ja sinulla on perkele? 49. Jesus vastasi: ei minulla ole perkele, vaan minä kunnioitan minun Isääni, ja te häväisette minua. 50. En minä etsi omaa kunniatani, yksi on, joka sitä kysyy ja tuomitsee. 51. Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka kätkee minun sanani, ei hänen pidä näkemän kuolemaa ijankaikkisesti. 52. Niin Juutalaiset sanoivat hänelle: nyt me ymmärsimme, että sinulla on perkele. Abraham on kuollut ja profeetat, ja sinä sanot: joka kätkee minun sanani, ei hänen pidä maistaman kuolemaa ijankaikkisesti. 53. Oletkos sinä suurempi kuin meidän isämme Abraham, joka kuollut on? ja profeetat ovat kuolleet; miksi sinä itses teet? 54. Jesus vastasi: jos minä itseäni kunnioitan, niin ei minun kunniani ole mitään; minun Isäni on se, joka kunnioittaa minua, jonka te teidän Jumalaksenne sanotte. 55. Ja ette tunne häntä: mutta minä tunnen hänen, ja jos minä sanoisin, ett'en minä häntä tuntisi, niin minä olisin valehtelia, kuin tekin; mutta minä tunnen hänen, ja kätken hänen sanansa. 56. Abraham teidän isänne iloitsi, nähdäksensä minun päivääni; hän näki sen, ja ihastui. 57. Niin Juutalaiset sanoivat hänelle: et sinä ole vielä viidenkymmenen ajastajan vanha, ja olet nähnyt Abrahamin? 58. Jesus sanoi heille: totisesti, totisesti sanon minä teille, ennenkuin Abraham olikaan, olen minä. 59. Niin he poimivat kiviä, laskettaaksensa häntä; mutta Jesus lymyi ja läksi ulos temppelistä, käyden heidän keskeltänsä; ja niin hän pääsi ulos.

Rukous.

Herra Jumala, taivaallinen Isä! Sinun rakas Poikas, meidän Vapahtajamme Jesus Kristus sanoo: joka kätkee minun sanaani, ei hänen pidä näkemän kuolemaa ijankaikkisesti: me rukoilemme sinua, anna Pyhä Henkes meidän sydämmihimme, joillen sinä pyhän sanas olet kuulla suonut, että me mielellämme sen vastaan ottaisimme, siihen itseämme aina luottaisimme, ja itse kuolemanki hetkellä turvaisimme. Amen.

1. Epistolat ja Evankeliumit.

Vanha Virsikirja 1701.