1. Epistolat ja Evankeliumit.

P. Kolminaisuuden-päivänä.

O Kaikkivaltias, ijankaikkinen Jumala! joka meille, sinun köyhille palvelioilles, olet antanut sen oikian uskon, että me taidamme tunnustaa sinun olevan persoonais puolesta totisen kolminaisuuden, ja kuitenki Jumaluuden olemisessa yhden oikian yhteyden: me rukoilemme sinua, että me sen uskon kautta olisimme kaikista niistä varjellut, kuin meille vahingolliset olla taitaisivat. Sinun rakkaan Poikas Jesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta. Amen.

Epistola, Rom. 11: v. 33.

O sitä Jumalan rikkauden ja viisauden, ja tunnon syvyyttä! kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa, ja käsittämättömät hänen tiensä! 34. Sillä kuka on Herran mielen tietänyt? eli kuka on hänen neuvon-antajansa ollut? 35. Eli kuka on hänelle jotakin ennen antanut, jota hänelle pitäis jälleen maksettaman? 36. Sillä hänestä, ja hänen kauttansa, ja hänessä ovat kaikki; hänelle olkoon kunnia ijankaikkisesti, amen!


O laupias Isä, Herra Jumala, 183.
Isä Jumala taivahast', Älä 184.
O Herra Jumala taivaast', 185.

Evankeliumi, Joh. 3: 1.

Siihen aikaan oli yksi mies Fariseuksista, Nikodemus nimeltä, Juutalaisten ylimmäinen. 2. Se tuli yöllä Jesuksen tykö, ja sanoi hänelle: Mestari, me tiedämme, että sinä olet Jumamalasta opettajaksi tullut; sillä ei taida kenkään niitä tunnustähtiä tehdä, kuin sinä teet, jollei Jumala ole hänen kanssansa. 3. Jesus vastasi ja sanoi hänelle: totisesti, totisesti sanon minä sinulle: ellei joku vasta-uudesta synny, ei hän taida Jumalan valtakuntaa nähdä. 4. Nikodemus sanoi hänelle: kuinka taitaa ihminen vanhana syntyä? taitaako hän äitinsä kohtuun jälleen mennä, ja syntyä? 5. Jesus vastasi: totisesti, totisesti sanon minä sinulle: ellei joku synny vedestä ja hengestä, ei hän taida Jumalan valtakuntaan sisälle tulla. 6. Mitä lihasta syntynyt on, se on liha: ja mitä hengestä syntynyt on, se on henki. 7. Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän pitää uudesta syntymän. 8. Tuuli puhaltaa, kussa hän tahtoo, ja sinä kuulet hänen humunsa, ja et tiedä, kusta hän tulee taikka kuhunka hän menee: näin on jokainen, joka hengestä syntynyt on. 9. Vastasi Nikodemus ja sanoi hänelle: kuinka ne taitavat tapahtua? 10. Jesus vastasi ja sanoi hänelle: sinä olet mestari Israelissa, ja et näitä tiedä. 11. Totisesti, totisesti sanon minä sinulle: me puhumme, mitä me tiedämme, ja todistamme, mitä me näemme, ja ette ota vastaan meidän todistustamme. 12. Jos minä maallisia teille sanoin, ja ette usko, kuinka te uskoisitte, jos minä taivaallisia teille sanoisin? 13. Ei astu kenkään ylös taivaaseen, vaan joka taivaasta astui alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa. 14. Ja niinkuin Moses ylensi kärmeen korvessa; niin myös Ihmisen Poika pitää ylennettämän. 15. Että jokainen, kuin uskoo hänen päällensä, ei pidä hukkuman; mutta ijankaikkisen elämän saaman.

Rukous.

Herra Jumala, taivaallinen Isä! me vaivaiset syntiset tunnustamme, ett'ei meissä ole mitään hyvää, ja että meidän pitäisi kuoleman synnistä, ja ijankaikkisesti kadotettaman; sillä mitä lihasta syntynyt on, se on liha, ja ei taida nähdä sinun valtakuntaas. Mutta me tukoilemme sinua, ole meille armollinen ja laupias, ja lähetä Pyhä Henkes, sinun Poikas Jesuksen Kristuksen tähden, meidän sydämmihimme, ja tee meitä uusiksi ihmisiksi, että me totisesti uskoisimme syntein anteeksi saamisen Kristuksen kautta, kuin meille kasteessa luvattu on: ja rakkaudesta meidän lähimmäisemme tykö, niin myös kaikkinaisissa kristillisissä avuissa päivä päivältä vahvistuisimme, ja ijankaikkisen autuuden saisimme. Amen.

1. Epistolat ja Evankeliumit.

Vanha Virsikirja 1701.