Epistolat ja Evankeliumit
pyhä-päivinä.

P. Mikkelin päivänä.

O Jumala! joka sinun käsittämättömässä viisaudessas olet sinun pyhät enkelis asettanut valituita ystäviäs autuuden puolesta palvelemaan; anna, rakas taivaallinen Isä, armos, että me heidän palveluksensa kautta taitaisimme meidän vihollisemme, pahan hengen, kaiken sen pahuuden kanssa, kuin hän meille matkaan saattaa, miehullisesti voittaa. Sinun Poikas Jesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta. Amen.

Epistolan siassa, Ilm. Kirj. 12: v. 7.

Ja (suuri) sota tapahtui taivaassa: Mikael ja hänen enkelinsä soteivat lohikärmeen kanssa, ja lohikärme sotei, ja hänen enkelinsä. 8. Ja ei he voittaneet, eikä heidän siaansa enämpi löydetty taivaassa. 9. Ja se suuri lohikärme, se vanha mato, joka perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, heitettiin ulos, joka koko maan piirin viettelee, hän heitettiin maan päälle; ja hänen enkelinsä myös hänen kanssansa heitettiin sinne. 10. Ja minä kuulin suuren äänen taivaassa sanovan: nyt on autuus, ja voima, ja valtakunta, ja väki meidän Jumalamme, ja valta hänen Kristuksensa; että meidän veljeimme päällenkantaja on heitetty ulos, joka heidän päällensä yötä ja päivää Jumalan edessä kantoi. 11. Ja he ovat hänen voittaneet Karitsan veren kautta, ja heidän todistuksensa sanan kautta; ja eivät heidän henkeänsä kuolemaan asti rakastaneet. 12. Sentähden te taivaat iloitkaat, ja jotka niissä asutte; voi maan ja meren asuvia! sillä perkele astuu alas teidän tykönne, pitäin suurta vihaa: tietäen itsellänsä vähän aikaa olevan.


O Herra Jumal’ kuin kaikki olet 192.
Minun sielun’, kiitä Herraa, Monin   76.

Evankeliumi, Matth. 18: v. 1.

Sillä hetkellä tulit opetuslapset Jesuksen tykö, sanoen: kuka on suurin taivaan valtakunnassa? 2. Ja Jesus kutsui tykönsä lapsen, ja asetti sen heidän keskellensä. 3. Ja sanoi: totisesti minä sanon teille: ellette käänny, ja tule niinkuin lapset, niin ette suinkaan tule sisälle taivaan valtakuntaan. 4. Sentähden, joka itsensä alentaa niinkuin tämä lapsi, se on suurin taivaan valtakunnassa. 5. Ja joka holhoo senkaltaisen lapsen minun nimeeni, hän holhoo minun. 6. Mutta joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olisi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen. 7. Voi mailmaa pahennusten tähden, sillä pahennukset kumminki tulevat! Voi kuitenki sitä ihmistä jonka kautta pahennus tulee! 8. Mutta jos sinun kätes, taikka jalkas pahentaa sinun, niin leikkaa ne pois ja heitä pois tyköäs: parempi on sinun elämään sisälle mennä ontuvana taikka raajarikkona, kuin että sinulla olisi kaksi kättä, eli kaksi jalkaa, ja heitettäisiin ijankaikkiseen tuleen. 9. Ja jos sinun silmäs pahentaa sinun, niin puhkaise se ulos, ja heitä pois tyköäs: parempi on sinun silmäpuolena elämään sisälle mennä, kuin että sinulla olisi kaksi silmää, ja heitettäisiin helvetin tuleen. 10. Katsokaat, ett’ette katso ylön yhtäkään näistä pienimmistä; sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä taivaassa näkevät aina minun Isäni kasvot, joka on taivaissa. 11. Sillä ihmisen Poika tuli autuaaksi tekemään sitä, kuin kadonnut oli.

Rukous.

Me kiitämme sinua, Herra Jumala, taivaallinen Isä! sinun isällisen laupiutes edestä, ettäs olet lähettänyt pyhät enkelis meitä vartioitsemaan ja perkeleen pahoilta juonilta varjelemaan: ja rukoilemme sinua, niin hallitsemaan meidän sydämmemme ja mielemme Pyhällä Hengelläs, että me sinun pelvossas pysyisimme ja emme sinun mieltäs rikkoisi; vaan kaikissa ahdistuksissa sillä itseämme lohduttaisimme, että sinun pyhät enkelis vartioitsevat meitä ja kaikkia meidän omiamme, ja niin vahvalla varjeluksella meidän piirittävät, ett'ei perkele, eikä se paha mailma meidän päällemme karata eli meitä vahingoittaa taida. Että niinkuin syntein anteeksi saaminen ja ijankaikkinen elämä on meille sinun Poikas Jesuksen Kristuksen kautta luvattu, mahtaisi myös meidän ruumiimme ja kaikki, mitä meillä on, sinun pyhäin enkeleis varjeluksen kautta, suojellut ja rauhassa olla. Amen.

1. Epistolat ja Evankeliumit.

Vanha Virsikirja 1701.