2. Hyvyyden Jesus myötään tuo Ja kaiken armon
sulle suo; Häll' ompi pyhyys kruununa Ja laupeus
valtikkana; Hän tuskat tuimat sammuttaa Ja vai-
voista sun vapahtaa. Siis kiitä, sielun', Jesusta,
Ett' armahtaa hän minua!
3. Autuas kansa, kaupunki, Kuhunka Jesus tuleepi!
Siell' aina rauha, rakkaus, Miss' Jesuksen on asu-
mus; Hän tullessansa armon tuo, Neuvoissa, töissä
apuns' suo. Siis kiitä, sielun' Jesusta, Ett' armah-
taa hän minua!
4. Sun porttis, oves avaja Ja itses hälle val-
mista Nyt uskon kautta majaksi, Armonsa asuinsijaksi!
Hän tulee tykös todella Ja kruunaapi sun riemulla;
Siit' olkoon kiitos Jesuksen, Kun on hän meille ar-
moinen!
5. Ah tule, armas Jesuksen', Mä sulle avaan sy-
dämen'; Kanss' armos tule autuaan Ja asu siinä ai-
niaan! Mua taivaan iloon johdata, Ett' luonas saan
ain asua! "Jo tulen, sielu piankin!" - Niin amen,
Jesus rakkahin
Georg Weissel, (saks.) s. 1590 † 1635.
a-sävelmä:
b-sävelmä: