I. Vuotuiset juhlavirret

12. Muutamain sunnuntaiden Evankeliumi-virsiä.

Luuk. 16.

118.P
ois hempeys ja hekuma, Ne monen sie-
lun murhaa! Pois korkeus ja kunnia,
Ne ovat kaikki turhaa! Jos täällä rikkaudessan' En
lähimmäistä auta, Miks' hyödyksi on tavaran', Kosk'
aukeaapi hauta?

2.  Voi kuink' on monta ihmistä, Jotk' elämäs-
sään näyttää, Kuin ainoa ois määränsä Vaan hi-
mojansa täyttää! Herkullisesti eläen Sen rikkaan
miehen kanssa, He syöden, juoden, koreillen, Tuhlaa-
vat tavaransa.

3.  Siell' elävät he mielellään, Miss' ilo irstas
hohtaa, Mut köyhän, kurjan nähdessään, He tuskaan-
tuvat kohta; Hän makaa tuolla ovella Näljästä
nääntynynnä, Ja jos hän leipäpalan saa, Saa nuh-
teitakin ynnä.

4.  Vaan rikkauden ja köyhyyden Tasoittaa kuolo
kerran, Pois tempaa täältä vaivaisen Kuin korkean-
kin herran. Kumpikin kohta sijansa Turpehen alla
saapi; Ken sitten kulkulaisesta Kuninkaan erottaapi?

5.  Ken näistä ompi rikas nyt Maan alla maa-
tessansa? Se, joka tääll' on säästänyt Ja koonnut
aikanansa Hyvyyttä, jota ei syö koi, Ei saata viedä
varas, Ei raiskata myös ruoste voi; Häll' ompi
osa paras.

6.  Sitäkö riemuks kiitetään, Jok' iki-itkuun päät-
tyy? Sit' iloks, joka kestämään Vaan hetkisen on
säätty? Ken voipi sitä tavaraa Sanoa rikkaudeksi,
Joll' yhtäkään ei pisaraa Saa kielen kasteheksi?

7.  Suo, Jesus, ennen köyhänä, Vaivaisna täällä
olla, Kuin sitten kuolinhetkenä Ijäiseen vaivaan
tulla! Mut rikkautta minulle Jos soisit osakseni, Niin
armeljaaksi köyhille Myös saata sydämeni!

J.L.Runeberg, (suom.) s. 1804 † 1877.

Kuuntele tai Lataa mp3

Lataa Koraalinuotit

Etusivulle