I. Vuotuiset juhlavirret

12. Muutamain sunnuntaiden Evankeliumi-virsiä.

133.I
hminen tänne päälle maan, Kuin outo mat-
kalainen vaan, On hetkeks aikaa luotu, Ja
hänelle täll' ijällään, Niin lyhyellä, yhtenään Surua,
huolta suotu.

2.  Hän tänään viel' on terveenä, Ja huomenna
jo kylmänä; Mit' auttoi voimans suuri? Näin katoo
mailman koreus, Ja kunnia ja kopeus, Kuin kedon
kukka juuri.

3.  Ei meitä valta, rikkaus, Ei voima, nuoruus,
kauneus, Ei ystävätkään auta; Maailman kaiken ta-
vara Ei kuolemasta vapahda, Kun aukeaapi hauta.

4.   Ei auta tiedon tutkinnot, Ei ruhtinasten suo-
sinnot, Kuitenkin täytyy kuolla; Ken täältä valmistu-
matta Käy ajast' armon, armotta Sen täytyy ijät' olla.

5.  Siis kuule, armas ystävän', Jos tahdot saada
elämän, Niin älä väsy vaivaan; Vaan pysy aina
sanassa! Se ompi sulla tukena, Ja saattaa riemuun
taivaan.

6.  Jos onkin ristis raskaampi Ja kuritukses ko-
vempi, Parempi sun tok' olla, Kuin jos jo täällä osasi
Sinulle Herra antaisi, Ja hyljäis tuomiolla.

7.  Jos lihallesi ainaisen Sä saisit myötäkäymisen,
Niin penseytyisit pian; Siis rakas Isä kurittaa, Tääll'
alla ristin kuljettaa Autuuteen uskoviaan.

8.  Sä jälkeen ajan murhetten Saat ilon luona
Kristuksen Suuressa kunniassa; Ei ihmisjärki arvata
Voi iloa ja autuutta, Jok' ompi taivahassa.

9.  Mit' uskollinen Jumala Lupaapi meille sanassa,
Se olkoon turvanamme! Hän tähden Poikans Kris-
tuksen Antaapi meille autuuden Perinnöksemme. Amen!

Hans Witzstadt?, (saks.) n. 1540.

Kuuntele tai Lataa mp3

Lataa Koraalinuotit

Etusivulle