III. Kristillinen elämä.

2. Uskon-virsiä.

a. Jumalan armosta Kristuksessa.

250.J
umala hyvyydessänsä On meitä armah-
tanut, Kalliilla Poikans verellä Synnistä
puhdistanut. Ei auta oma ansio, Kuitenkin kohtaa
turmio; Siis armoon turvatkaamme!

2.  Lakia emme pitäneet, Vaikk' on se pyhä, hyvä,
Sit' emme kurjat totelleet, Niin turmelus on syvä.
Sentähden uhkaa turmio, Ankara Herran tuomio,
Rikollisia meitä.

3.  Jumalan silmät katsovat Sydämen puhtautta,
Ja la'in käskyt vaativat Totista hurskautta; Vaan
turmeltu on ihminen, Synnissä kuollut, saastainen,
Voimaton kaikkeen hyvään.

4.  Jos piti la'in ankaran Kirous vältettämän,
Niin laki pyhä Jumalan Myös piti täytettämän;
Sentähden Jumal' armosta Lähetti rakkaan Poikansa,
Soi ihmiseks sen tulla.

5.  Lain puolestamme täytti hän Ja kärsei ran-
gaistuksen; Siit' armon saimme, elämän Ja täyden
lohdutuksen. Ei tuomita nyt laki voi, Kristuksen
tähden Herra soi Syntimme anteeks kaikki.

6.  Kun oman heikkoutemme Nöyrästi tunnus-
tamme, Uskolla sydämessämme Jesuksen omistamme,
Niin vanhurskaiksi tulemme, Lain käskyjä myös
kuulemme, Pyydämme sitä pitää.

7.  Sill' Herran henki sydämet Uudistaa uskon
kautta Ja lihan himot saastaiset Kuolettamaan meit'
auttaa, Hyvihin töihin taivuttaa, Pahoista poijes
luovuttaa, Ne inhottaviks saattaa.

8.  Hedelmäns usko myötään tuo, Synnyttää rak-
kauden, Lähimmäiselle hyvää suo, Osoittaa laupeuden;
Näin Herran laki täytetään, Veljeimme viat peite-
tään, Kuin Kristus itse käski.

9.  Ei palkkaa pyydä rakkaus Milloinkaan teoistansa,
Vaan Herran luja lupaus Sen antaa armostansa;
Ken rakkautta harjoittaa, Hän siunauksen siitä saa,
Kuitenkin armost' aivan.

10.  Näin meitä armo Jumalan Synnistä saattaa
puhtaiks, Hän kautta Poikans ainoan Lukeepi meitä
hurskaiks; Meiss' on vaan synti, saastaisuus, Vaan
Herrass' aina armo uus, Ylistys hälle siitä!

Paul Speratus, (saks.) s. 1484 † 1551.

Kuuntele tai Lataa mp3

Lataa Koraalinuotit

Etusivulle