III. Kristillinen elämä.

2. Uskon-virsiä.

b. Jumalan armollisesta varjeluksesta.

Dav. 113 psalmi.

281.J
os tahdot hartahasti Palvella Jumalaa,
Ylistä ahkerasti Sun Herras kunniaa!
Idästä läntehen Ain' kiitos Herrallen Armostaan
avarasta Näin soikoon riemuinen!

2.  Jos tahdot voimaa Herran Sä, sielun', tutkia,
Niin näet joka kerran Kuink' on hän korkia; Mit'
on maa kansoineen, Taivaskin joukkoineen, Jos
vetää kunniansa Ne hänen verroilleen?

3.  Mut' vaikk' ei löydy toista Vertaista Herrallen,
Hän silmäänsä ei poista Maan päältä alhaisen;
Vaikk' istuu taivaassaan, Sielt' johtaa voimallaan
Niin tähtein suurten matkan Kuin matosetkin maan.

4.  Vaikk' on näin valtans laaja, Istuimens
korkia, Hän muistaa almun saajaa, Myös köyhää
vaivaista; Se maailmassa on Hyljätty, onneton,
Mut autuas, kun luottaa Herransa armohon.

5.  Monikin kauvan huokaa Tääll' alla murehen,
Syö kyynelitten ruokaa, Ovilla kerjäillen; Saa näl-
kää kärsiä, Pilkkaakin häijyiltä, Ja olla sorron alla
Alhaisna, nöyränä.

6.  Vaan sen voi Herra nostaa, Tomusta korottaa
Ja vihdoin ahdingosta Ilohon johdattaa; Monikin
alhainen, Mies köyhä, vaivainen, On päässyt kunnia-
han, Päämiesten vierehen.

7.  Näin Herra meitä täyttää Ain' armolahjoillaan,
Hyljätyt usein käyttää Työhönsä korkeimpaan; Sen
tekee kätensä Laupias, väkevä; Jos viipyykin, hän
ain' on Sanassaan pysyvä.

8.  Näin tekee ihmeitänsä Alati Jumala, Ah ken
voi ikänänsä Kaikk' armot mainita? Vaan siitä iloit-
sen, Sielussan' riemuitsen, Ett' armo Herran varma
On meillä ijäinen.

Haqvin Spegel, (ruots.) s. 1645 † 1714.

Kuuntele tai Lataa mp3

Lataa Koraalinuotit

Etusivulle