III. Kristillinen elämä.

6. Kristillisestä vaelluksesta.

g. Maailman menon turhuudesta ja hyljäämisestä.


390.M
it' ompi meillä päällä maan, On katoo-
vaista kaikkenaan; Mi meistä onkin
arvoisin, On tyhjää, turhaa kuitenkin; Kuin virta
juoksee aikamme, Kuin unennäkö päivämme; Mut
tämän ajan lopussa Ijäisyys ompi seuraava.

2.  Kuu taivahalla syntyypi Ja kasvaa, kunnes
täyttyypi, Taas vähitellen vähenee, Peräti viimein
pimenee; Niin elämämme retki on Myös muuttuvai-
nen, levoton, Ja liukas onni tämän maan Ei pysy
kauvan kohdallaan.

3.  Aurinko, taivaan tähtöset, Ja kasvit maan, ja
eläimet Muutosta ne kaikk' ilmoittaa, Ja luotuin osaa
katoovaa. Satehet, poudat, pakkaset, Ne ovat vaiheen
alaiset, Ja kaikki, mit' on päällä maan, Ain' muutte-
leepi muotoaan.

4.  Mit' auttaapi, o ihminen, Tavara tämä maalli-
nen? Kenen se päästi murheesta, Vapahti kuolon
vallasta! Maailman ilo viettävä Ei ole kauvan
kestävä, Se sydäntä vaan ahdistaa Ja huolillansa
rasittaa.

5.  Voi raukkaa, joka himoissa Saastuttaa täällä
sielunsa Ja syntiä ei vastusta Vaan vaeltaa sen
orjana! Hän jumalast' on luopunut, Perkeleen pau-
laan joutunut. Ei löydy sitä mahtavaa, Ken hänen
voisi pelastaa.

6.  Myös rakkain omaisuutemme Katoopi arvaa-
mattamme, Ja viekas onni maailman Tuo sitten
murheen katkeran. Vaan hyljää ilot maalliset, Va-
litse taivahalliset, Niin olet rikas, murheeton, Ijäinen
riemu sulla on.

7.  Siis muistakaamme ainian Turhuutta tämän
maailman; Ei täällä mitään omata, Jok' aina olis
seisova; Kuolossa ruumis raukeepi, Haudassa muut-
tuu mullaksi; Ja sielu täällä yhtenään Toivoopi toi-
seen elämään.

8.  O Jesus Kristus, viisaaksi Minua tee ja hurs-
kaaksi! Sä muistuta mun mielehen, Ett' ompi määrä
kaikkien Vaeltaa päivä päivältä Ain' lähtöänsä lä-
hemmä; Suo eläissän' Ja kuollessan' Mun omas olla
ainian!

Petrus Brask, (ruots.) s. n.1650 † 1690.

Kuuntele tai Lataa mp3

Lataa Koraalinuotit

Vaihtoehtoinen sävelmä:

Kuuntele tai Lataa mp3

Lataa Koraalinuotit

Etusivulle