IV. Virret erinäisissä säädyissä ja tiloissa.

18. Kovana aikana ja näljän vaivassa.


480.A
h Herra, kuinka surkiaan Nyt vaivuimme
me tuskaan, Sit' ei voi kieli virkkaa-
kaan, Ei tajuu ajatuskaan; Nyt haikiasti vuotavat
Tääll' kyyneleemme katkerat, Ilmoittain vaivojamme.

2.  Ei suvut, heimot, tuttavat Voi auttaa toisi-
ansa, Kun nyt ne kaikki kituvat Yhdessä puuttees-
sansa; Sä yksin, Herra laupias, Sen tehdä taidat
armostas, Ravinnon meille antaa.

3.  Siis muista, Isä armias, Nyt meitä täällä vielä!
Ah älä hyljää lapsias, Apuas älä kiellä! Vaikk'
kovin pahat tekomme, Ja ylen suuret syntimme Sen
ansaitsisi kyllä.

4.  Ain' olit ennen armias Sä meille ylen mää-
rin; Me raukat vaan sun lahjojas Käytimme usein
väärin Ylellisyyteen, turhuuteen, Ja hekumaiseen
hurjuuteen, Himoimme nouteheksi.

5.  Ah älä, Herra, kuitenkaan Peräti hyljää meitä,
Vaikk' kansa sokeudessaan On käynyt synnin teitä;
Jos vitsaatkin, taas armahda, Kätesi jälleen avaja
Runsaasti antamahan!

6.  Meilt' älä kiellä lahjojas, Suo maalle ilmat
hyvät, Niin että taas sun armostas Kasvavat
ruohot, jyvät! Maalt' ettei puutu siunaus, Kansalt'
ei ruumiin elatus, Ei leipä lapsiltamme!

7.  Ravitse myöskin sielumme Armollas avaralla,
Suo että lahjas käytämme Tavalla taitavalla! Sen
kyllä taas nyt näimme jo Ett' synnin palkk' on tur-
mio, On ruumiin, sielun surma.

8.  Ann' Henkes meitä taivuttaa Synteimme katu-
mukseen, Sydämiämme johdattaa Elämän parannuk-
seen; Sen anna meissä vallita, Kaikk' asiamme hallita
Sun pyhän tahtos mukaan!

9.  O armon ainoo antaja, Taas armokasvos
näytä! Sä lahjain laupias jakaja, Lahjoillas maamme
täytä, Niin että näemme uudestaan Kukoistavan
tään isänmaan Sun armos antimista!

10.  Sinulle, Herra, kunnian Tahdomme aina
antaa, Kiitoksen nöyrän, hartahan, Sun etehesi kan-
taa, Sinua, Isä armias, Ylistää laupiudestas, Nyt
ja ain-ijan amen!

Andreas Henrici Aschelinus, (suom.) † 1703.


Kuuntele tai Lataa mp3

Lataa Koraalinuotit

Etusivulle