V. Viimeisistä tapauksista.

1. Valmistuksesta kuolemaan.


497.J
ää hyvästi nyt, sinä maailma, jää! Mun
lähtöni joutuu jo aivan; Jo rintani
riutuu, ja painuva pää Jo vaipuupi vuoteelle vai-
van; Pois murheista nukkunen kohta. Mä rukoilen
Herraani vaivoissan', Hän minua kuullut on huu-
taissan', Jo lapsensa nyt Hän vaivoista lepohon
johtaa.

2.  Mä eriän täältä nyt mielelläni, Mut vitsannut
jos et sä oisi, O Herrani, kylläpä kuolemani Se olla
kauhia voisi; Vaan sä mulle tie olet taivaan. Tää
elämä täynnä on kurjuutta Ja kuolema näyttää sen
turhuutta, Kun tempaapi pois Kaikk', kaikki säälittä
aivan.

3.  En kantaja ristin mä ainoa lie, En viimeinen
myöskään maan päällä; Vaan ristipä juur' hänen
luoksensa vie, Jok' kantoi sen synnittä täällä. O
Jesus, sun rakkaudestas Sä minua ristillä kuritit,
Ja sillä mun luoksesi pakoitit; En kylliksi voi Sua
kiittää mä viisaudestas.

4.  Sun ristisi rinnalla, Jesukseni, Mun ristini
paljon ei paina; Kun suot minun katsella kasvojasi,
Mun virvoitat sieluni aina. Mik' olla nyt voi
hätä mulla? Sä viimeksi päästät mun tuskistan',
Sä suot ilos nautita ainian, Ja kuollessani Sä sallit
mun taivaasees tulla.

5.  Jos elän tai kuolenki, aina vaan Mun tur-
vanain ompi mun Herran'. Maan poveen siemen
ei katoakaan, Vaan nouseva taasen on kerran. Kun
lepäs se talvensa siellä, Taas nostaa sen aurinko
keväinen. O Jesus, mun aurinkon' armoinen, Sä
herätät näin Myös ruumiini kuolosta vielä!

Johan Ludvig Runeberg, (suom.) s. 1804 † 1877.


Kuuntele tai lataa mp3

Lataa Koraalinuotit

Etusivulle