V. Viimeisistä tapauksista.

4. Ijankaikkisesta elämästä.


525.T
ään elon jälkeen parempaa Toivomme toista
tulevaa Jumalan kartanoissa; Siell'
itku muuttuu iloksi, Ja surut, murheet riemuksi Uusissa
asunnoissa; Maat ja taivaat Uudet ovat, Asuttavat
Uskovaisten, Niinkuin päivä paistavaisten.

2.  Jumalan kasvoin edessä He seisoo, kruunu
päässänsä, Valkoiset vaatteet päällä, Vapaina ajan
vaivoista, Vihollisista, vainoista, Jotk' antaa huolta
täällä; Hätä, nälkä, Taudin tuska, Kuolon puuska,
Kuulumaton Siell' on, tuiki tuntematon.

3.  Synnistä, kiusauksista, Himojen viekoituksista
Siell' levon sielu löysi. Ei siellä vääryys hallitse,
Ei väkivalta vallitse, Vaan rakkaus, rauha täysi;
Taito,tahto, Halu hyvä, Viisaus syvä Täyttää mie-
len, Sydämen ja suun ja kielen.

4.  Siell' enkelien elossa, Autu'itten ollaan ilossa,
Joukossa ystävien, Seurassa lasten, vanhempain,
Tunnettuin, tuntemattomain Taas yhteen yhtyvien.
Kaikki, kaikki Siell', jotk' ovat, Tutustuvat Kohdas-
tansa; Herra myös on lastens kanssa.

5.  Jumala omaa hyvyyttään, Vanhurskauttaan,
pyhyyttään Sydämiin yhä luopi. He ylistyksen ijäi-
sen Ja veisuun alin-omaisen Herransa eteen tuopi,
Mielin, kielin, Muuttumatta, Puuttumatta, Iloissansa
Kiittäin Herraa armostansa.

6.  Kannelten soitto kajahtaa Ja urut uudet kuma-
jaa Taivaassa ainiansa; Autuitten äänet heliät Näin
suloisesti yhtyvät Siell' enkel'-äänten kanssa. "Eija,
eija, Pyhä, pyhä!" Siellä yhä Riemuisesti Veisaa-
vat he haluisesti.

7.  Ei taivaan riemumenoa, Ijäisen elon iloa Kä-
sitä järki täällä; Sit' ei voi kieli kertoa, Ei ajatus-
kaan verrata Mihinkään tään maan päällä. Kaikki,
kaikki Iloissansa Jesustansa Kilvan kiittää, Voiton
virteen äänens liittää.

8.  Ah kaikki, mitä ikänään Taivaasta täällä tiede-
tään, On paljas tyhjä varjo Sen suhteen, mitä to-
della Jumala valituillensa Siell' armostansa tarjoo.
Jesus Kristus, Meitä auta, Ansios kautta, Saata näi-
hin Karitsan iloisiin häihin!

9.  Ah näitä häitä ikävöin, Kuin vartijakin syksy-
öin Koitetta aamuruskon! Ja ettän kautta Jesuksen
Mä nähdä saan sen autuuden, Se on mun vahva
uskon'. Olkoon, soikoon Kiitos Herran, Joka kerran
Murheen poistaa, Kunniansa antaa loistaa!

Hemminki Maskulainen, (suom.) s. n.1550 † 1619.


Kuuntele tai Lataa mp3

Lataa Koraalinuotit

Etusivulle